Kautta historian on Sorvalin kautta kulkenut idän ja lännen välinen maantie. Tie kulki Saunalahden kautta ja vasta 1868 rakennettiin siltayhteys Neitsytniemelle. Varhaisin karttatieto asutuksesta on vuodelta 1788, jolloin muutamia rakennuksia olisi ollut Kivisalmen sillan läheisyydessä. Varsinaisesti asutus levisi Sorvaliin 1700-luvun lopulla, kun paroni Nicolay oli omakohtaisesti tontittanut Sorvalin saarta tulevalle asutukselle. Sinne perustettiin 1799 venäläinen hautausmaa ja 1800-luvun alussa muutkin kirkkokunnat saivat omat hautausmaa-alueensa. Maat kuuluivat Monrepos´n kartanolle. Sorvalissa oli vuonna 1898 194 taloa, joissa asui noin 2000 henkilöä.
Saaren länsipuoleinen osa, jonne rakennettiin linnoitus 1856-66, varattiin sotilaskäyttöön. Kasarmirakennukset ja -alue tehtiin juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa. Viimeisin ja uusin kasarmirakennus valmistui vuonna 1938. Kaupunkiin Sorvali liitettiin 1933.
Eräs Sorvalin symboli oli Saunalahden ja Sorvalin välinen kivisilta. Silla kautta kulki kaikki maantieliikenne länteen aina vuoteen 1868 asti. Rautatieyhteys saatiin vuonna 1870, jolloin Sorvali sai myös oman seisakkeen.
Sorvalissa sijaitsi Pohjola-Koitto Oy:n makeis- ja makaronitehdas, joka oli perustettu 1921. Lisäksi Sorvalissa toimivat Viipurin Kalasavustamo Oy, Kivisillan Leipomo, Sorvalin Automaalaamo, Puuteollisuus Oy:n lautatarha, Sederholm & Kumppanien hautakiviliike, Sorvalin Kotileipomo, Leipomo B. Laane, Leipomo S. Jumppanen ja Viipurin kaupungin kunnalliskoti. Sorvalin kansakoulu valmistui vuonna 1931.
