Papulan alue tunnetaan jo 1400-luvulta tiilitehtaistaan. Asutusta oli vähemmän ja vasta 1700-luvun lopulla Papulan pohjoisrannan jylhille maisemille rakennettiin muutamia loistohuviloita. Historia mainitsee jo keskiajalla Papulan kartanon, mutta sen tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Oletettavasti se ei ollut Papulan esikaupungin alueella. Varhaisin karttatieto Papulan kartanosta on1790-luvulta ja vuoden 1839 kartassa se esiintyy nimellä Marienhoff.Se sijaitsi nykyisen kasarmialueen paikalla. Papula sai asemakaavan 1861. Kasarmialuetta ryhdyttiin rakentamaan 1800-luvun lopulla ja uutta asutusta 1900-luvun alusta lähtien.
Ratapihan ylittävä maantiesilta keskustasta Papulaan oli aluksi puurakenteinen, mutta vuonna 1913 rakennettiin teräksestä uusi silta, jossa oli erilliset jalkakäytävät ja sillan keskellä oli raitiotiekiskotus. Maantie Viipurista pohjoiseen kulki Papulan läpi. Sen linjaus on ollut suurin piirtein Papulankadun paikalla, samoin kuin silta, joka ylitti Papulanlahden. Se oli puurakenteinen aina 1930-luvun puoleen väliin asti, jolloin rakennettiin uusi betonirakenteinen silta Imatran, Antrean ja Heinjoen suunnan liikennettä varten.
Papulassa sijaitsi Karjalan Kaartin Rykmentin kasarmialue. Kasarmialueen keskellä oli esikuntarakennus, joka vuodesta 1853 toimi Behmin kouluna. Se lakkautettiin vuonna 1881 ja rakennus liitettiin samana vuonna perustettuun Viipurin pataljoonan kasarmialueeseen, jonka rakennukset rakennettiin vuosina 1881-1884 entisen Marienhoff´n kartanon maille. 1890-luvulla rakennettiin lisää kivisiä kasarmirakennuksia ja henkilökunnan asuinrakennuksia.
Papulan kaakkoisosassa sijaitsi Viipurin lääninvankila. Vankila perustettiin vuonna 1884. Vankilarakennukset olivat muurien ympäröimät ja henkilökunnan asuinrakennukset olivat vankilan ja Papulanlahden välissä. Papulassa sijaitsi myös mm. Viipurin Makeisteollisuus Oy, Margariinitehdas Karjala, Papulan Vesitehdas Oy, I. Siljanderin autokorjaamo ja –maalaamo sekä K. Widingin Auto- ja Moottorikorjaamo.