Saunalahden vanhimmat talot rakennettiin jo 1700-luvulla, jolloin maantie Viipurista länteen kulki Saunalahden rantaa pitkin. Varsinaisesti astus levisi alueelle Viipuri-Riihimäki-rautatien valmistumisen jälkeen 1870-luvulla. Radan ja vesistön välistä aluetta kutsuttiin Saunalahdeksi ja rautatien pohjoispuolista seutua Likolammeksi. Väestönlaskennassa 15.6.1898 Saunalahdessa oli 39 ja Likolammella 32 taloa. Asukkaita oli yhteensä 525 henkilöä.
Kaupunkiin liittämisen jälkeen vuonna 1933 koko alue nimitettiin Saunalahdeksi. Esikaupunkiin kuului virallisesti myös Monrepos´n puisto, jonka omistukseen jäivät Saunalahden asutuksen pohjoisosan tontit. Nämäkin tontit vuokrattiin asukkaille aina 50 vuodeksi kerrallaan.
Kaavoittamisen jälkeen Saunalahti laajeni ja asutettiin nopeaan tahtiin. Uusia katuja rakennettiin ja niille tehtiin samanaikaisesti vesi- ja viemäriverkosto. Esikaupunki oli suosittua seutua, johon osaltaan vaikutti Monrepos´n puiston läheisyys ja edulliset tonttien vuokraehdot.
Diakonissalaitos valmistui Saunalahteen Haminanportinkadun varrelle vuonna 1931. Diakonissalaitos oli perustettu vuonna 1868. Perustamisajatus tuli Hackmannin suvulta ja heidän testamenttinsa varojen turvin.
